Lisää kokemuksia / More experiences

Koulutus päättyi tänään! Kaksi viimeistä päivää hujahtivat todella nopeasti. Ainakin itselle tuli olo, että onnistuimme Marlon kanssa välittämään Theraplay-ajattelua ja tuomaan Azerbaizaniin jotakin uutta, käytännönläheistä ja hyödyllistä.

Training ended today! The two last days flew by really quickly. I feel that Marlo and I were able to bring something new, practical and useful within the Theraplay model to Azerbaijan.

Haastavaa koulutuksessa on ollut kielimuurin lisäksi koulutettavien hyvin erilaiset koulutustaustat. Tulkkauksen kanssa koulutus vie vähintään tuplasti enemmän aikaa ja monien käsitteiden kääntäminen on haastavaa, välillä jotakin sanaa ei edes löydy vastaavalla merkityksellä. Itselle opettaminen vieraalla kielellä on myös välillä haastavaa, aivot käyvät toisinaan aika ylikierrosilla.

Besides the language barrier the challenge for this course has also been the difference in the participants  level of education. With interpreting the training is at least twice as time consuming compared to the usual pace, but there are also difficulties in translating some concepts and sometimes not finding equivalent word in the other language. I have been training in my second language, so that has made my brain occasionally go on overdrive.

Torstain leikkejä / Activites on thursday

Paper punch / Sanomalehtinyrkkeily

Kerroin aikaisemmassa viestissä, että satutin jalkani keskiviikko aamuna. Eilen sain täältä kynnärsauvat, mikä helpottaa liikkumista siten, etten joudu varaamaan kiepeän jalan varaan. Illalla päätimme koulutuksen jälkeen tehdä pienen kävelykierroksen lähikaduilla, edellisen illan olin viettänyt sisällä hoitaen jalkaa kylmällä.

I told in my previous message that I heart my foot on wednesday morning. Yesterday I got crutches so I was able to move without having to put weight on sore foot. So in the evening we decided to make a stroll around the nearby streets.

Kävelyretkestä muotoutuikin erikoien kokemus. Sain paljon paheksuvia, pelokkaita jopa inhoavia katseita. Eräs pienokainen purskahti itkuun nähdessään minut. Vanhemmat saattoivat siirtää lapsensa toiselle puolelle niin, että en menisi heidän läheltään. Tilanne oli erittäin outo ja epämukava sekä minulle että Marlolle. Olimme kyllä tietoisia, että täällä vammaiset pidetään lähinnä neljän seinän sisällä, mutta että kainalosauvoilla kulkeva olisi myös alempaa kastia ei ollut tullut mieleemmekään.

The little walk became to be a strange experience. I got a lot of disapproving, fearful and even disgusted looks. A toddler burst into tears seeing me. Parents were moving their children further away from me as walked by. The situation was strange and uncomfortable to both me and Marlo. We were aware that handicapped people are kept mostly indoors but it had not crossed our minds that a person using crutches would also be considered an outcast.

Tänään jaoimme kokemuksemme kurssilaisten kanssa. Halusimme kertoa heille kuinka se vain syvensi arvostustamme heitä ja heidän työtään kohtaan. Koulutuksessa olijat tekevät työtä erilailla vammaisten lasten ja heidän perheidensä kanssa. He ovat avainasemassa muutoksen siten, että he työskentelevät  perheiden kanssa, joiden tämä yhteiskunta näyttää haluavan pysyvän poissa silmistä.

Today we shared this experience with the training group. We wanted to let them know how this experience deepened our appreciation towards them and the work they do. The participants work with children who have disabilities and their families. They are in the key position for a change by working with these families that this society seams keen to keep hidden.

Toivon todella, että Theraplay peruskurssi heitä myönteisen muutoksen eteenpäin viemisessä. Jokainen lapsi, nuori, aikuinen ja vanhus ansaitsee tulla kohdelluksi arvokkaana.

I sincerely hope that Theraplay level 1 can help them making a positive change here. Every child, teenager, adult or senior citizen deserves to treated with dignity.

Perjantaina leikittiin vauhdikkaita leikkejä.

On friday we played upbeat activities.

Päivän lopuksi pidimme Theraplay hengen mukaisesti loppujuhlan, johon kuului hieno kakku, todistukset ja paljon, paljon valokuvia!

In the end of the day we had in Theraplay spirit festivities that included a nice cake, participants receiving the completion letter and lots and lots of pictures!

Viikko on ollut kiinnostava, intensiivinen ja voimia vaativa. Tulimme koulutuksen päätyttyä majapaikkaamme vain huomataksemme, että olimme jättäneet avaimet aamulla keittiön tasolle. Istuttuamme talon portailla tovin onneksemme yksi muista vierasmajan asukkaista tuli ulos ja pääsimme sisään. Siitä asti olemme istuneet sohvalla tekemättä mitään sen ihmeellisempää.

This week has been interesting, intensive and strength consuming. As we came back to our lodgings after finishing the training we realized that we had left the key to the door on our kitchen counter. After sitting for quite a while on the steps luckily someone else lodging in this building came out and let us in. Since then we have been slouching on the couches doing nothing special.