sunnuntai 25. elokuuta 2013

SFS

Tämä viikonloppu meni puoliksi työn merkeissä kun lauantai kului Pojois-Karjalassa kouluttamassa.
No sitäkin suuremmalla syyllä antauduin tänään ruoanlaiton pariin. Se on rentouttavaa ja ihanaa, yksi parhaita tapoja hemmotella mahtavaa perhettäni.

This weekend went by partly working as I spent saturday in North-Carelia lecturing. So even more of a reason to spend this sunday cooking. It is so relaxing and fun and one of the best ways to indulge my lovely family.

Siispä tänään kolmen ruokalajin päivällinen. Alkuun peruna-juusto täytteisiä ravioleja, pääruoaksi Involtini alla Milanese ja jälkkäriksi hurmaava suklaatorttu alá Heston!

So a three course dinner it was. Starting with potato and cheese filled ravioli following Involtini alla Milanese and for dessert a intoxicating chocolate pie alá Heston!




sunnuntai 18. elokuuta 2013

Slow Food Sunday

Pikkuhiljaa arjen rytmiin päässeenä haluan elvyttää perheemme Slow food sunnuntait.
Tänään tuli kokattua Madhur Jaffreyn "Ultimate curry bible"-kirjasta Moghai Lammasta pinaatin kera sekä kardemumma ja mustapippuri kanaa, NAM. Oli niin hyvää, että unhodin ottaa kuvia ;) Leivän ja jälkiruoan valmistin Anjum Anandin kirjasta "Anjumin helpot intialaiset" , Naan -leipää ja jälkkäriksi höyrytettyä jogurttia. Jälkiruoasta muistin jo ottaa kuvankin.


Getting to after holiday rhythm means that I try to revive slow food sundays with the family. Today I cooked Moghai Lamb with soinach and Cardamom and black pepper Chicken from Madhur Jaffreys Ultimate Curry Bible, with Naan bread from Anjum Anands Indian food made easy. It was so delicious that forgot to take any pictures ;) The dessert was also from Anjum Anands book: steamed yogurt (picture above). 


lauantai 17. elokuuta 2013

Paluu arkeen / back to real life

Viime viikonloppuna juhlittiin ystävän naimisiin menoa <3
Sain kunnian tehdä juhliin kakut. Nuoren parin toiveena oli valkoinen väritys ja maukas täyte.
Tätyin kakut Mascarponevaahdolla, joka oli maustettu mustikoilla ja valkosuklaalla. Lisäsäväyksenä kostutusliemessä oli ripaus ruusuvettä. Kuorrutus on valkoista marsipaania.
Last weekend I had the opportunity to make wedding cake to friends wedding reception. The young couple wanted white cakes with a tasty filling. I filled the cakes with mascarpone mousse, blueberries and white chocolate pieces. A splash of rosewater gave the cake an extra flavor. Cakes are covered with white marzipan.

Arjessa on ollut pyrkimystä myös pitää loma mielessä. Azerbaijanissa opin kollegalta tavan hyödyntää vesimelonin kuoren valkea osa. Se on pilkottuna mukava lisä salaatissa. Pointtina on se, että vesimelonin kuori on erittäin ravintorikasta ja siksi sitä kannattaa käyttää!

Back in reality (working) I am still trying to keep holiday memories alive. In Azerbaizan I learned from a colleague to use watermelons white part in salads. It is very high in nutrients and so a good thing to use it instead of throwing away.

Halloumisalaatti vesimelonin kuorien kera / Halloumi salad with watermelon flesh
vesimelonin ravinteet / watermelon nutrients

sunnuntai 4. elokuuta 2013

After thoughts

Theraplay peruskurssin jälkeisenä viikonloppuna pääsimme tutustumaan Azerbaizanin vuoristoseudun kylään Lahiciin. Oli hienoa nähdä maisemien muuttuvan ajaessamme posipäin Bakusta. Ensin ruskeaa mahdottoman monissa eri sävyissä. Lopulta vehreää vuoristoa ja henkeäsalpaavia maisemia. Lämmin, kostea ilma muuttui vuoristossa huomattavasti viileämmäksi ja välillä satoi. Valitettavasti jalkavaivan vuoksi en voinut liittyä kävelyretkille, mutta pyrin nauttimaan maisemista parhaani mukaan.

After Theraplay level one training was done we had a chance to see Azerbaijan mountain region over the weekend. It was nice to see the landscape changing as we drove away from Baku. First every possible shade of brown and then as we drove up lush green landscape and breathtaking views. Warm, moist weather changed to a cooler climate and occasionally it was raining. Unfortunately with my hurt foot I was not able to join the hikes but I tried to soak in as much of the beautiful landscapes as I could.







Viikonlopun jälkeen vierailimme lastenkodissa yhdessä NHE:n työntekijöiden kanssa.  Lapset kyseisessä lastenkodissa ovat eri tavoilla vammaisia ja olot ovat lievästi sanottuna vaatimattomat. Kolme kertaa viikossa NHE:n työntkeijät tulevat sinne työskentelemään lasten kanssa ja nyt heillä on toivottavasti lisää tapoja kohdata näiden lapsten tarpeita Theraplay peruskurssin jälkeen. Nämä ihmiset tekevät tärkeää työtä vaativissa olosuhteissa. Yksityiskohtiin menemättä voin kertoa, että tuota vierailua en unohda varmasti koskaan.

After the weekend we had a chance to visit an orphanage together with staff from NHE. Children in this particular orphanage are all disabled and the surroundings are very modest. Three times a week staff from NHE go there to work with these children and I hope they have now more tools to meet these childrens needs after Theraplay level one. They are doing a remarkable job in a demanding environment. Without going to more detail I can tell you that this was a visit I will never forget.

Kerroin aiemmassa päivityksessä tunnelmista kyynärsauvojen kanssa Bakussa liikkuessa. Tuon torstai-illan jäkkeen olen saanut myös korjaavia kokemuksia, paranemistoivotuksia ihan tuntemattomilta ihmisiltä. Edelleen etenkin Bakussa myös tuijottelua ja paheksuvia katseita.

In previous update I told about the atmosphere around me when when walking with crutches in Baku. After that thursday evening I have had other experiences too, people wishing me well and quick recovery. Still especially in Baku I still got stared and frowned upon.

Kotimatka Bakusta Istanbulin kautta Helsinkiin oli myös mielenkiintoinen "kokeilu". Bakun lentokentällä sain käsimatkatavaroiden kanssa apua koneeseen noustessa ulkomaalaiselta herrasmieheltä, Istanbulissa liukuportaissa mukavalta naishenkilöltä. Koneeseen nousu Istanbulissa sujui erikoisjärjestelyin hienosti mukavan ja asiantuntevan lääkintähenkilökunnan toimesta. Suomeen tultuani apua ei herunut muilta matkustajilta tai henkilökunnalta. Mutta suomalaisella sisulla raijasin matkalaukut kärryihin, kyynärsauvat matkaan ja linkaten taksille. Taksikuski olikin sitten todella avulias  ja ystävällinen.

The trip home from Baku via Istanbul to Helsinki was an interesting human experience too. At Baku airport I got help with carrying my handluggage to the plane from a nice foreign gentleman, at Istanbul a nice foreign lady helped at the escalator. Boarding the plane in Istanbul was smooth with the help from nice and efficient medical staff. In Finland I got zero help from other fellow travelers or the staff. With Finnish Sisu (no translations available) I took a trolley, got my luggage onto it with my crutches and limped forward to a taxi station. Luckily the taxidriver was ever so nice and helpful.

Nyt olen ollut kotona 5 päivää ja jalka voi koko ajan paremmin. Maantaina saan tulokset magneettikuvasta ja toivottavasti uutiset ovat hyviä!

Now I have been home for 5 days and the foot is feeling better each day. On monday come the results from the MRI and hopefully the news are good!